Sananen sanan- ja muusta vapaudesta

Elämme aikaa, jolloin erilaiset paineet ohjaavat keskusteluja. Tämä ilmenee monin eri tavoin Suomessa. Jo kahdeksan vuotta jatkunut talouden heikko tila muokkaa asenteita valtaapitäviä, verojärjestelyjä tekeviä yrityksiä ja henkilöitä kohtaan. Toisaalta se muokkaa myös mielipiteitä esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu aiheuttaa talousvaikeuksien keskellä monenlaista painetta. Usein kritisoidaan ihmisiä vaikka tulisi kritisoida ilmiöitä ja asioita.

 Sananvapautta pohditaan laajalti. Kuuluuko sananvapauteen myös oikeus loukata esimerkiksi uskontoa? Asia nousi Suomessa keskusteluihin Charlie Hebdo-lehden toimitukseen kohdistetun terroriteon jälkeen. Toisaalta tuomittiin teko, mutta melko nopeasti nousi esiin se, ettei sananvapauteen kuuluisi uskontojen kritisointi.

Miksi ei? Uskonnot ovat kautta aikain olleet valtaa pitäviä instituutioita monissa maissa. Niillä on hallittu kansoja halki historian. Eikö ole ollut jo vuosisatoja tapana kritisoida ja ivata vallankahvassa olevia? Kieltämällä uskontojen tai uskomusten kritisointi ei ole enää sananvapautta maailmassa, jossa uskonnon varjolla kuitenkin tapetaan, kidutetaan, raiskataan ja painostetaan ihmisiä.

 Helmikuussa pohjoismaisten humanistien kokouksessa Tukholmassa ja huhtikuussa Tallinnassa pidetyssä rationalistien kansainvälisessä konferenssissä nousi esiin asia, joka ei ole noussut Suomessa keskusteluun. Liberaalin ajattelumme myötä on islamismi hiipimässä vaivihkaa Eurooppaan. Ruotsissa Tukholman lähiöissä naisia painostetaan käyttämään huntua kaduilla kymmenien vuosien rauhaisan sekulaarin elon jälkeen. Englannissa on tahoja, jotka pohtivat osittaisen sharia-lain käyttöönottoa. Suomessa maahanmuuttajamiehiä painostetaan perjantairukouksiin moskeijoihin. Uskonnottomat maahanmuuttajat ovat peloissaan kehityksestä, jossa moskeijoita nousee pitkin Eurooppaa. Samalla me suvaitsevaisiksi itseämme kutsuvat suvaitsemme myös ihmisten painostuksen ja ihmisoikeuksien mahdolliset rajoitukset ”osana kulttuuria”. On vaikea avata keskustelua aiheesta, jota pidetään lähtökohtaisesti tabuna. Poliittisen vasemmiston on lienee vaikea nähdä metsää puilta tässä yhteydessä. Ei tahdota leimaa syrjivästä ja rasistisesta politiikasta. Eikä kuulukaan toimia niin.

 Mutta miten suhtaudutaan esimerkiksi moniavioisuuteen? joka on avioliittolain mukaan kiellettyä. Entäpä lapsivaimot? Voiko hiukan toisella kymmenellä oleva vaimo olla raskaana? Uskonnon ei tulisi muodostaa mahdollisuutta lain rikkomiseen. Ei islamismi ole ainut haaste sekulaarille Suomelle tai Euroopalle. Välimeren maissa on katolisen kirkon asema ollut pitkään yhteiskunnan huipulla. Puola on luisunut lähes täysin maallisesta yhteiskunnasta toiseen ääripäähän kommunistisen vallanpidon lakattua. Suomessakin tarvitaan järjestöjä, jotka auttavat uskontojen uhreja. On usein esiin noussutta, että lahkoissa naista pidetään lähes synnytyskoneen ja kodinhoitajan asemassa. Avioliittoja järjestetään ja niin edelleen.

 Olin itsekin taannoin pohtimassa Tuomas Enbusken ohjelmassa tämän suuntaisia ongelmia mainostelevision aamulähetyksessä. Aiheesta maahanmuuttajien osalta keskusteltaessa nousi esiin se, että leimakirveessä lukee usein rasismi, suvaitsemattomuus ja muut kielteiset seikat. Kaikki edellä mainitut ovat kielteisiä asioita. Itseäni pidän melkoisen suvaitsevaisena, jopa liberaali-humanistina. En kielteisenä. Pidän kielteisenä sitä, että esimerkiksi maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja siihen ehdottoman tärkeänä osana kuuluvaa suomenkielen opetusta jarruttaa usein uskonnolliset, patriarkaaliset arvot.

 Naisten ja miestenkin tulisi ehkä pohtia enemmän kuten bangladeshilainen ihmisoikeusaktivisti Taslima Nasrin sanoi puheenvuorossaan huhtikuussa Tallinnassa: ”Feminismiä ei voi olla ilman ateismia, sillä kaikki uskonnot ovat naisvastaisia.” Asioista tulee voida keskustella ja valtaapitäviä tulee voida arvostella. Sananvapaus on tärkeä arvo, etenkin vaikeina aikoina. Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja sekulaareja. Niitä ei tule uskomuksilla rajoittaa. Näitä sanoja voi kukin pohtia kesän toivottavasti lämpinä iltoina.

Hyvää kesää kaikille!

Jape

kirjoitus on julkaistu aiemmin  Uskomaton-lehdessä nro 1/2016

Yleiskaava, joka ei voinut miellyttää

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tänään hyväksyä esityksen Helsingin uudeksi yleiskaavaksi.
Asiakirjaan tehtiin monia muutoksia matkan varrella, mutta ne ovat kuitenkin vähäisiä siihen verrattuna mikä olisi ollut palautteen antajien tahto. Itsekin monissa eri tilaisuuksissa ihmisiä tavaten, sähköposteja lukien, puhelinkeskusteluja käyden ja itsekseni sekä valtuustoryhmätoverieni kanssa pohtien olen kantaa tähän valtuustokauden yhteen merkittävimmistä asiakirjoista hionut.
Tämän lisäksi on neuvotteluja käyty poliittisten ryhmien välillä, sillä demokratiassa ei ainakaan tällä hetkellä ole millään poliittisella ryhmällä yksinvaltiutta Helsingissä.

Jos kerran on niin hirmuisesti työstetty, niin miksi sitten ei se asiakirja voi miellyttää?

Yhtenä syynä on tilanne, jossa päättäjät joutuvat pohtimaan tätä dokumenttia ei vain nykyisten, vaan myös tulevien helsinkiläisten kannalta.

Meillä demariryhmässä on suurena huolena asumisen hinnan nousu Stadissa. Miten kaikilla olisi varaa omaan kotiin? Vaikka vuokralla.

Yhtenä ratkaisuna tähän teimme noin vuosi sitten ryhmänä aloitteen asuntojen tuotannon määrän noususta 7000 asuntoon per vuosi. Tuo aloite kaatui valtuustossa, mutta Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa se on jo totta vuoden 2019 alusta. Tämä siis, mikäli valtuusto huomenna hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen.

Joku saattaa vielä muistaa vielä puheenvuorojani Meri-Rastilan Länsirannan osayleiskaavan käsittelystä. Olin silloin ja olen vieläkin sitä mieltä, että stadilaiset tarvitsevat virkistysalueensa ja kaupunki keuhkonsa.

Lisäksi yleiskaavaehdotukseen ovat vaikuttaneet myös liikennejärjestelmä, työpaikka-alueet kuten Herttoniemen, Roihupellon, Tattarisuon, Viikinmäen ja Pitäjämäen teollisuusalueet. Helsinki tarvitsee työpaikkaomavaraisuutta.

Historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjäkin tulisi suojella luontoarvojen ohella.

Yleiskaavaehdotus on siis kopromissi, jonka nämä kaikki tarpeet synnyttävät.
Eikä tässä vielä kaikki. Yleiskaavaehdotuksen uusi esitysmuoto on antanut alusta lähtien palstatilaa mediassa, sosiaalisessa ja muussa sekä mielikuvituksissa väärinkäsityksille.
Ajatus hehtaarin kokisista pikseleistä esitystapana ei ole huono, mutta viestintä siitä mihin sillä pyritään ei ole onnistunut. Yleiskaavan ei tulisi olla senttimetrin tarkka asiakirja. Asemakaavoitus tekee sen. Tulevaisuudessa tekniikka myös mahdollistaa sähköisiä palveluita kaupunkilaisille liittyen uuteen esitysmalliin.

Tässä hiukan taustoja yleiskaavan käsittelystä Helsingissä. Toivottavasti se hiukan helpottaa niiden noin 630000 helsinkiläisen tiedonjanoa siitä, miksi yleiskaava ole juuri sitä mitä oltaisiin haluttu.

Ymmärrän myös ne kriittiset puheenvuorot. Kyllä.

Olen silti luottavainen siihen, että esitetyssä muodossa uusi yleiskaava on, mikäli valtuusto sen aikanaan hyväksyy Helsingin ja sen asukkaiden, nykyisten ja tulevien parhaaksi.

Jape

Yksityistämisen riemua vaikka ympäristön hinnalla

Viime keskiviikkona oli mainostelevision uutisissa juttua maan hallituksen suunnitelmista yksityistää Ekokem.

Mietitäänpä hetki.

 Ekokemillähän on monopoliasema Suomessa.  Suomen kokoisessa maassa ongelmajätettä syntyy vain tietty määrä, joten kilpailevaa laitosta tuskin kukaan rakentaisi. Näin ollen ei kilpailuakaan syntyisi. Jos Ekokem yksityistetään, niin todennäköisesti hinnat tulevat nousemaan rajusti.
Tästä kasaantuva lasku lankeaa suomalaisille yrityksille ja kunnille maksettavaksi ja sitä kautta lopulta myös veronmaksajille.
 Nousevat jätekustannukset heikentävät Suomessa toimivien yritysten kilpailuasemaa, jota on pyritty ainakin puheiden mukaan parantaa. Työntekijöitä painostaen ja järjestökentän tehtäviinkin sotkeutuen.

 On kokonaan toinen kysymys johtaisiko nousevat jätekustannukset yhä useammin houkutukseen rikkoa lakia ongelmajätteiden kierrätyksestä ja sitä kautta ympäristörikoksiin.

 En tiedä ottavatko ulkomaiset yhtiöt esim. Ruotsissa vastaa Suomesta tulevia ongelmajätteitä. Ja jos ottavat, niin mitkä ovat kustannukset? Veikkaisin niiden olevan korkeammat kuin nykyiset Ekokemin hinnat. Lopputuloksena hallituksen suunnitelmista olisi siis kustannusten nousu ja mahdollisesti houkutus dumpata myrkkyjä ja muita ongelmajätteitä luontoon kasvaisi.

 Yksityistämisinnossaan hallitus on taaskin tekemässä oikein kunnon munausta.
Eikö yksityistämismunauksista ole mitään opittu?

Espoon sähköstä? Digitasta?  Carunasta?

"Hiukkasen" Sipilöintiin, Stubbidismiin ja Päin Berneriä menemisestä hattuuntuneena,

Jape

Hallituksen hullut päivät

Ajattelin kirjoittaa pätkän verran sotesta, valinnanvapaudesta,  oleskeluluvista ja työllistämisestä.

Käsittääkseni hallituksen tulevassa sote-mallissa olisi valinnanvapaus kansalaisille valita yksityisten tai julkisten sote-palvelujen välillä. Mitäs se sitten vaikuttaa yhteiskuntaan?

 No, kun julkisia sote-palveluita ei kehitetä, vaan niiltä päinvastoin leikataan resursseja ne ruuhkautuvat ja niiden kyky palvella kansalaista rapautuu. Samaan aikaan kansalaisille tuodaan mahdollisuus valita yksityisten ja julkisten välillä. Valtio siis tukee sote -palveluiden käyttöä verovaroin, eli valitessaan yksityisen kansalaiset siirtävät työllä ja tuskalla kerätytveroeurot yksityisen firman tilille. Suurin osa isoista terveysfirmoista on nykyisin kansainvälisessä omistuksessa. Nämä terveysfirmat harrastavat agressiivista verosuunnittelua (lue veronkiertoa) hyödyntäen mm. siirtohinnoittelua ja veroparatiiseja(vrt.panama-sotku). No aiemmin on jo todettu, että hallituksen ministereillä on omat lehmät ojassa verosuunnittelun osalta.

 Käytännössä valinanvapaudella me siirrämme maksamamme verot yksityisille firmoille ja veroparatiiseihin. Kaikki tuo raha poistuu Suomen kansantaloudesta todennäköisesti pysyvästi, eikä enää kierrä investointeina tai veroina Suomessa.

 Samaan aikaan, kun hallitus etsii kuumeisesti säästöjä ministeriöiden menoista valtio syytää miljoonien veroeurot yksityisille terveyspalveluyrityksille, jotka ovat ulkomaisen pääoman hallussa ja maksavat vain vähän, jos lainkaan veroja Suomeen. Valtionhallinto ostaa yli 60 miljoonalla eurolla työterveyshuoltoa noin 100 000 työntekijälleen ympäri maata. 

Mieleeni nouseekin kysymys. 

Onko Kokoomuksen, joka asiaa hallituksessa aina kriisiin asti on ajanut ja ajaa edelleen talouspoliittinen osaaminen todellakin näin olematonta kuin miltä se vaikuttaa?

 Toinen vaihtoehto näyttäisi oleva, että tämä Suomen taloutta rapauttava toiminta on tietoista ja tarkoituksellista. Ottaen huomioon, että kokoomus kaipaa palveluseteleitä, joilla kansalaiset voisivat ostaa terveyspalvelunsa, miltä tahansa yksityiseltä taholta. Terveyssetelit siis rahoitetaan meidän maksamin verovaroin ja sitten me kannamme ne Suomessa toimiville kansainvälisille terveysfirmoille, jotka eivät maksa veroja Suomeen. Eli Kokooomuksen ehdottama terveyssetelimalli siirtäisi suomalaisilta keräämät verovarat kansainvälisille verokiertoa harjoittaville terveysyrityksille. Kokoomus tietää mitä se on ehdottanut. 

Onko siis kokoomuksen tarkoituksin siirtää suomalaisten verovarat monikansallisille veronkiertäjille?

 Eilen hallitus kertoi innoissaan, että Suomeen voi ostaa oleskeluluvan. Hinta olisi noin 500.000€. Eipä sieltä työväkeä tänne haalita moisella. Esim. rikollisia ja muita hämärämiehiä tämä voisi kiinnostaa. 

Yrittäjille luvattiin tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hyvä niin. Työttömyysturvan muuttaminen starttirahaksi on myös ihan pohdinnan arvoinen asia.Työttömille työnhakijoille kaavaillaan myös uutta ”työnäytepalvelua.” Työnäytepalvelu tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä työnantajan tehtävissä. Se ei perustuisi työsuhteeseen ja olisi työttömälle vapaaehtoinen. Kuinkahan kauan olisi vapaaehtoista? Tarkoituksena olisi osoittaa, millaista osaamista työttömällä on. ”Osaamisen voi näyttää ilman että sitoudutaan vielä mihinkään”, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ilmoitti. Helkkari, ei työsuhdeturvaa, ei palkkaa? Ei eläkettä? Ei vakuutuksia?`Ei kertynyttä työuraa työttömyysturvan tai eläkkeen kannalta? Ja ilman ehtoja, kun ei ole työsuhde?

 Työttömille hallitus tarjoaa kuulemma lisää keppiä sitten ensi viikolla. Luvassa on kuulemma työssäkäyntialueen laajennuksia, ammattisuojan leikkauksia tai poistoja jne. 

 Ajatteleppa, että olet Oulussa asuva Nokian insinööri ja saat potkut YT:iden päätyteeksi. Seuraavalla viikolla sitten vaikkapa Jyväskylään osa-aikaiseksi R-kioskin myyjäksi pari aamua ja iltaa viikossa. Tosi kiva. Ööö, ei ole. Joku tolkku kerjätessäkin hallitus. Ihminen tarvitsee sopeutumisaikaa muutokseen. 

Hulluilta tuntuvat nuo ministerien ajatukset, vai?